Suomessa on turha valittaa lumenpuutetta. Täytyy vain reissata autolla kahdeksan tuntia Pohjois-Savoon, ja johan lumisia tienoita löytyy.

Emme me aivan huviksemme lunta lähteneet itäisestä Suomesta etsimään. Piti vain löytää uusille suksille ulkoilutusmaastoa. Hankin nimittäin parinkymmenen vuoden tauon jälkeen sukset alennusmyynnistä. Kauppaan kuuluivat tietenkin myös sauvat ja monot. Niiden kaikkien käyttäminen olisi ehkä vaatinut kurssitusta, sillä varsinkin siteiden kanssa minulla on ollut jatkuvia ongelmia. Ei sellaisia hienouksia muinoin ollut.

Kaiholla kaipaan aikaa, jolloin kumisaappaat tai talvikengät sai tunkea suoraan suksien siteisiin, jotka kiinnitettiin helposti taustalenkeillä. Ne pysyivät varmasti jalassa.

Toisin kävi uusien hienojen suksieni siteiden. Sonkajärven lumisissa pakkaskeleissä siteen lukko alkoi nimittäin oikutella turhista availuista ja sulkemisista. Se päätti mennä lakkoon.

Yritimme väkisin ja sovinnolla tunkea mononi kärkeä siteen lukkoon - turhaan. Välillä jo luulin sen onnistuneen, kunnes mäessä suksi irtosi jalasta ja lähti laskemaan mäkeä omin nokkinsa. Minä konkkasin yksisuksisena perässä. Kyllä siinä pohjoissavolaisilla oli naurussa pitelemistä, kun etelän immeiset metsästivät karkailevia suksiaan.

Hiihto tuntuu olevan aikamoinen välinelaji. Onneksi meillä oli kaakaot ja sämpylät mukana. Evästauoilla ehti ihmetellä metsän hiljaisuutta ja maiseman sinisyyttä. Rauhaa!

Vaaramaisemissa oli mutkia ja mäkiä, vauhtia ja meininkiä. Muutama pyllähdys ja ladun kadotus. Onneksi kompassi löytyi taskusta.

Hiihtolomamme oli vain pidennetty viikonloppu, mutta sen aikana sain monta kertaa hien pintaan. Jalat eivät enää harjoittelun jälkeen tulleet kipeiksi, ja järven jäällä oli hyvä harjoitella luistelunkin alkeita. Mutta perinteinen hiihtotyyli sopii minulle paremmin kuin uudet harppomiset.

Niin, ja järvet olivat todella jäässä. Pilkille olisi voinut hyvin mennä, jos olisi sattunut kaira ja muut vehkeet mukaan. Onneksi oli muikkukukkoa Kuopiosta eväänä.

Kuu valaisi illalla metsäistä mökkitietä yllättävän tehokkaasti. Katuvaloista ei onneksi ollut tietoakaan. Ei niitä kyllä tarvittukaan, kuu riitti valaisemaan maiseman.