Olen jo kauan ihmetellyt, entisenä kemistinä, että missä ihmeessä ne paljon puhutut ihmisten väliset kemiat oikein lymyävät. Usein kuulee väitettävän, että kemiat puuttuivat, että kemiat olivat erilaiset, etteivät kemiat kohdanneet. Siis mitä?

Kyllä ihmiset kaikenlaisia syitä keksivät, mutta nuo ihmisten väliset kemiat ovat kyllä yliveto. Ei mitään abstraktimpaa sitten hätäpäissä keksitä?

Mun kemiani taitavat asua näissä ajatuksissa, joita tänne rustaan päivästä toiseen. Eivät nekään kovin usein kohtaa kaveriaan. Onneksi niin, voisi olla seurauksena kemiallinen reaktio, jonka jälkeen ei kukaan kestäisi lukea lopputulosta. Tai sitten kemiani ovat varpaiden välissä, muhimassa, odottamassa seuraavaa uhria. Kemiallista elämää, kemiallista pesua, kemioiden kohtaamista. Hah!

Vääntäkää mulle rautalangasta vaikka atomimalli, jotta vihdoinkin tajuan. Kemiasta.