Ei onneksi minun kylppärini.

Asunnossani oli tänään käyty päivän aikana. Keittiön kaapit oli myllistetty ja tavarat pistetty takaisin, miten sattuu. Vessassa matto oli rullalla ja sielläkin tavarat sikin sokin. Ei mitään viestiä salaperäisestä vierailijasta. Mitään ei kuitenkaan vielä näytä hävinneen.

Sain maanantaiaamuna puhelun alakerran naapurilta.

- Oletko pessyt tänä aamuna pyykkiä?
- En, olen ollut töissä puoli kahdeksasta lähtien. Miten niin?
- Tänne mun asuntooni tuli taas vettä puoli kymmenen aikaan. Ajattelin, että se on peräisin sun asunnostasi.
- Jaa, vaikea sanoa.
- Soitin isännöitsijällekin, mutta hän ei ollut paikalla.
- Harmi. Oon kyllä pistänyt pesukoneen poistoletkun vessanpyttyyn, kuten sovittiin, mutta tänä aamuna en tosiaan ole käynyt edes suihkussa. Tuleekohan se vesi todella mun kämpästäni?

No, taaskaan kukaan muu ei tee asialle mitään. Kunnes tänään ilmeisesti joku on käynyt tarkistamassa asuntoni tulvatilanteen. Vesipostia ei ollut jätetty, ei tekstisviestiä, ei mitään. Kiva tapa hoitaa vesivahinkoa.

Ensin ainut hoito on se, että pyydetään siirtämään yhden asunnon pesukoneen vedenpoistoletku vessanpyttyyn. Muuta en tiedä tehdyn. Ainakaan minulle ei ole kerrottu.

Ehkä tämä on hämäläinen tapa hoitaa näitä kosteusvaurioita: odotetaan, että ne kuivahtavat itsestään. Miten tyhmä voi ihminen olla! Kai sitä vettä tihkuu vaikka neulansilmän kokoisesta reiästä, jos sellainen vain on väärässä paikassa. Ja jos niitä on yhdessä paikassa, isossa kerrostalossa, kai niitä voi olla muuallakin.

Tiedän kyllä syyn, pelkäävät kallista remonttia. Alakerran naapuri taitaa pelätä jatkuvaa astioiden likaantumista tiskikaapissa ja lattian kuuraamista kuivaksi. Ei kai sekään kivaa ole. Mutta onko kukaan ilmoittanut esimerkiksi asuntoni omistajalle? Minunko se pitäisi tehdä? Onko tämä ensimmäinen kerta, kun isännöitsijäfirma joutuu veden kanssa painimaan?

Muistan kyllä yhden toisenkin kerran, kun kellarissa olevaan varastokoppiini tulvi vettä katossa olevasta putkesta. Kuulin siitä vasta sitten, kun joku tuli kyselemään avainta. Vuoto oli havaittu jo päiviä aiemmin ja varastossa ollut sohvani oli tietenkin jo suhteellisen vetinen. Vesimittari pitäisi sinnekin itse asentaa.

Ehkä nämä ovat oireita tämän talon elinkaaren päättymisestä. Ehkä jonain aamuna herään raunioiden keskellä. Se on vain ajan kysymys. Pitäisikö ottaa jalat ja vene alleen?