Hemmottelua Kalev Spassa 4.-8.3.2007

Elämäni ensimmäinen kylpylämatka suuntautui etelään, Tallinnan ja sen Kalev Spahan.

Viiden päivän hemmottelulomalla oli luvassa hierontaa, uimista, kuntosalia, kasvohoitoa, manikyyriä ja pedikyyriä, aromaterapiaa sekä suklaahoitoa. Varasimme hoidot noin pari viikkoa ennen matkaa, mikä oli viisas teko, sillä paikan päällä niitä ei enää olisi saanut.

Varasimme ystäväni kanssa loman SagaMatkoilta. Halusimme päästä Tallinnan keskustaan, jotta voisimme piipahtaa hoitojen välissä ostoksille. Sijainti Aia-kadulla oli loistava: kävelymatka vanhaan kaupunkiin, oopperaan, Viru-keskukseen ja satamaan. Myös itse kylpylä oli erinomainen, palvelu ystävällistä, ruoka monipuolista ja terveellistä, hintataso kohtuullinen ja kaikki muukin hyvin. Keskustelupalstojen mustamaalaukset eivät kauan painaneet mieltä, sillä koimme itse, että homma toimi.

Kiireellä hemmotteluun

Ainut ongelma koko loman ajan oli jatkuva kiire: se alkoi jo lähtöaamuna. Kello soi neljän jälkeen aamulla, söin ohrapuuroa ja pakkasin loput kimpsut matkalaukkuun. Pesin juuri hampaita, kun puhelin soi. Ystäväni Merja soitti ja kysyi, missä minä olen. Bussi oli kuulemma jo paikalla ja jatkaisi pian matkaa. Olin luullut, että lähtö linja-autoasemalta olisi vasta 5.35, mutta ystäväni sai minuun uutta vauhtia. Hampaiden pesu sai jäädä, takki vain niskaan ja laukun kanssa juoksemaan aamuyöhön sohjoiselle tielle. Hieman ihmettelin, kun asemalla ei näkynyt yhtään bussia, kunnes ystäväni soitti uudelleen ja kertoi erehtyneensä, bussi olikin vasta edellisellä pysähdyspaikalla. Matkani sai siis lentävän lähdön. Mietin vielä autossa, tuliko hellan levy siinä kiireessä sammutettua ja onko passi mukana. Mutta turha huoli häipyi pian.

Laivamatkalla piti tietenkin herkutella ja shoppailla, miten muutenkaan. Parasta antia olivat aamiaispöydän idut. Virittäydyimme niiden voimalla terveelliseen ruokavalioon.

Perillä Tallinnassa etsimme bussia lähellä sijaitsevaan Kalev Spa kylpylään, mutta kuljetus olikin henkilöautolla, johon tulisi meidän lisäksemme herraseuraa, Jaakko ja Mauri, vuonna -28 syntyneet kaverukset. Mutta missä he oikein viipyivät? Opas kävi kyselemässä miesten perään ja selvisi, että Jaakko ja Mauri olivat myöhästyneet laivasta. Piti siis lähteä kylpylään ilman heitä.

Tallinna näytti vähälumiselta ja lähes keväiseltä auringon paisteessa.

Kylpylän sisääntuloaulassa komeili keskellä lattiaa ämpäri katto ilmeisesti vuoti. Mutta mitäs pienistä, huone oli tilava ja siisti, sänky kutsuvan pehmoinen ja lukujärjestys täynnä hoitoja. Hemmottelu sai alkaa!

Syömällä terveeksi

 

Matkaan sisältyi puolihoito, aamiainen ja päivällinen. Ruoka oli hyvää, monipuolista ja terveellistä. Ja minä kun olin pelännyt saavani lautaselle pelkkiä siansorkkia ja keitettyjä lanttuja. Mitä vielä! Jokaisella päivällisellä oli kolme lämmintä ruokaa ja ruhtinaallinen salaattipöytä. Saarenmaan terveysleipä jyvineen ja tummine sävyineen vei kieleni heti ensipuraisulla. Aamiaisella tarjolla oli maailman parasta puuroa, pehmeää ja kuumaa, kuten kunnon aamupuuron kuuluukin. Niin ja lisukkeina tietenkin leivät, sämpylät, lihapullat, perunat, jugurtit, mehut, kahvit sun muut herkut. Piti pitää itseään kurissa, ettei olisi syönyt itseään ähkyyn. Muuten hieronnassa voisi käydä hassusti!

Suklainen nautinto vartalolle

Kahvi ja suklaa ovat tunnettuja nautintoaineita, jotka tuottavat elämyksiä makuaisteille. Suklaahoito vartalolle osoittaa, että niistä voi nauttia mainiosti myös ulkoisesti.

Hoito alkoi kuorinnalla, jossa koko vartalo käsiteltiin hieromalla herkullisesti suklaalta tuoksuvalla kuorinta-aineella. Tehoaineina olivat hienon hienot suklaalastut. Kuorinta sai veren kiertämään ja ihon miellyttävästi kihelmöimään.
Kuorinnan jälkeen vartalolle levitettiin voimakkaasti suklaalta tuoksuvaa, ihanan lämmintä suklaatahnaa. Hieroja kääri minut vielä muoviin ja pyyhkeisiin, etteivät lämpö ja herkulliset aromit päässeet karkuun. Tässä muumiota muistuttavassa paketissa sain levätä puolisen tuntia ja vähältä piti, etten nukahtanut sinä aikana.

Suklaan jälkeen vartalo pääsi hierottavaksi. Hieronta vei viimeisetkin lihasjännitykset mennessään. Hoitaja hieroi koko vartalolle öljyä ja aloitti käsittelyn. Selän jokainen nikamakin käsiteltiin. Voimaa käytettiin, muttei liikaa. Mietin, miten hieroja muistaa niin monet käden liikkeet, mutta ne tuntuivat toimivan kuin olisivat luotuja siihen työhön. Toivoin ainoastaan yhtä asiaa: ettei käsittely loppuisi koskaan.

Harmittelin vain hieman sitä, ettei kamera tullut mukaan. Joudun siis käyttämään lainakuvia.

Hoidon jälkeen iholle jäi kevyt suklaan tuoksu ja miellyttävän pehmeä tuntu. Unen tuloa ei kauaa tarvinnut illalla odotella. Olimme päässeet hemmottelun makuun!

Uimalla hereille

Runsaan aamiaisen jälkeen piti päästä aamu-uinnille. Vaatesäilytyslokeron lukon kanssa kamppailimme jonkin aikaa, mutta sitten virolaistytön avustuksella ovi suostui pysymään kiinni. Allas oli 50-metrinen ja lisäksi oli porealtaita, lämminvesialtaita ja liukuputki lapsille. Isoista ikkunoista oli näkymä läheiseen puistoon. Sauna oli tulisen kuuma, mutta rentoutti mukavasti. Olimme valmiita päivän muihin koitoksiin eli kaupunkikierrokselle.

Vanhaan kaupunkiin piti tietenkin lähteä seikkailemaan. Löysimme tutut paikat ensin karttaa selailemalla ja Mere-kadulta löytyi villamummojen henkarista päälle ihanan lämmin kuviollinen villatakki. Ilma oli kylmä, joten villatakki sai jäädä heti päälle lämmittämään.

Estonia-teatterista kävimme ostamassa liput keskiviikon La traviata oopperaan. Sitten piti tietysti yrittää saada kampaajalta aika juhlakampauksen tekoon.

Italialaisessa ravintolassa popsimme pastaa Il Divon säestyksellä. Olisi voinut melkein kuvitella olevansa Italiassa, mutta tarjoilijatytön puhe paljasti totuuden eesti keel on suomalaisen korvaan jotenkin hassunkuuloista ja lähes tutunoloista. 

Matkaan tarttui myös kaksi vyötä, sillä kaikessa kiireessä mukaan ei ollut tullut omaa vyötä ja pelkäsin housujen putoavan jalasta kovan kuntoilun seurauksena. Hyvä syy siis uusien vöiden hankintaan.

Illalla piti taas kiirettä. Aromahieronta odotti shoppailijoita.

Aromahieronta rentouttaa täydellisesti

Aromahieronnassa käytettävät eteeriset öljyt ja voimakkaat hierontaliikkeet rentouttavat täydellisesti ja hoidon jälkeen oli ihanan levollinen olo.

Aromaterapialla ennaltaehkäistään ja hoidetaan muun muassa liikarasituksesta ja stressistä johtuvia vaivoja ja sairauksia sekä laukaistaan lihasjännityksiä ja lievitetään kipuja. Hieronta vilkastuttaa verenkiertoa ja aineenvaihduntaa sekä vaikuttaa hormonitoimintaan. Sen on todettu auttavan migreeniin, kuukautis- ja vaihdevuosivaivoihin, reumaan, unettomuuteen, fibromyalgiaan, iho-ongelmiin, selluliittiin ja stressiin.

Hieronnassa käytettävillä tuoksuilla on oma tehtävänsä. Aromahieronta vaikuttaa ensin hengityksen kautta aivojen limbiseen keskukseen tuottamalla mielihyvää ja rentouttamalla. Jokainen tuoksu vaikuttaa ihmiskehoon eri tavalla. Minä valitsin pullovalikoimasta virkistävän tuoksun.  

Aromaattinen tuoksu täytti huoneen. Musiikki soi taustalla hiljaa. Sitten hieroja aloitti työnsä.

Ensimmäiseksi hän hieroi hartiat, selän ja kädet. Liikkeet olivat yllättävän voimakkaita ja tuntuivat tavattoman hyviltä. Hieronta oli kyllä kevyempää kuin edellisen illan klassisessa hieronnassa, mutta ei kuitenkaan pelkkää sivelyä.

Hieroja kävi tunnin kestäneen hieronnan aikana läpi perusteellisesti koko vartaloni, sananmukaisesti päästä varpaisiin. Jännittyneet lihakset laukesivat ja vähitellen täydellinen rentous hiipi jäseniin.
Kun hieronta päättyi, olin aivan raukea. En aivan nukahtanut, mutta läheltä piti. Kokonaisvaltainen hoito rentoutti sekä kireät lihakset että mielen.

Tiistaiaamulla rehkimme aamiaisen jälkeen kuntosalilla hiki päässä. Laitteita oli valtavasti ja osan toiminta jäi arvoitukseksi. Ihmettelin juoksumatolla kilometri toisensa perään juoksevaa naista miten ihmeessä hän jaksoi?

Päivällä oli vuorossa kasvojen syväpuhdistus ja kosteutus. Kosmetologi oli vähäpuheinen tyttö ja pelästyin, kun hän levitti jotain kuumaa kulmakarvojeni alle. Sitten hän lähes repäisi silmäni irti. Mitä ihmettä hän oikein teki minulle? Muotoili tietenkin kulmani kuuman vahan avulla. Kasvot, silmänympärysiho, kaula, dekoltee ja kädet käsiteltiin moneen kertaan erilaisilla aineilla. Kasvot syväpuhdistettiin galvaanisella mikrovirralla. Se tuntui tunkeutuvan hampaiden juuriin asti. Käsittelyn jälkeen iho tuntui todella puhtaalta. Terve punoitus tuli kaupan päälle.

Päivällisen jälkeen vuorossa oli Spa marine kosteuttava kokovartalohoito. Iho kuorittiin ja kosteutettiin merentuotteilla. Vartalolle jäi ihana suolainen merentuoksu, joka seurasi uniin asti.

Keskiviikkoaamu alkoi taas hieronnalla. Hieroja käsitteli tällä kertaa päätetyöskentelyn kiusaamia hartioitani. Naisen otteet olivat voimakkaat ja myös hierottavalle tuli käsittelyssä kuuma. Mitään hätää minulla ei kuulemma hartioideni kanssa ollut, kunhan muistaisin antaa niille liikettä, sauvakävelyä ja uintia.

Ylemiste-kauppakeskus oli seuraava kohteemme. Sinne piti ottaa taksi, koska keskus sijaitsi kauempana keskustasta. Ostettavaa olisi kyllä riittänyt vaikka kuinka, mutta ostohalut tuntuivat olevan kateissa. Onneksi tarjolla oli myös kahviloita ja todella edullista purtavaa.

Ihastelimme kilvan tyylikkäitä tallnnattaria ja kadehdimme heidän ylvästä kävelyään piikkikorkoisilla kengillä. Ehkä mekin joskus vielä pystyisimme samaan? Vai mitä jalat siihen sanoisivat?

Illalla piti rientää kampaajalle eli ilusalongiin. Paikka oli kylpylän lähellä ja toivoin saavani siellä kauniin juhlakampauksen oopperaa varten. Mutta toisin kävi. Paikka oli täynnä asiakkaita, mutta vain kaksi kampaajaa heidän käsittelemisekseen. Oma aikani meni ohi, kului puoli tuntia ja enemmänkin, eikä vuoroni näyttänyt koittavan vieläkään. Niinpä häivyin paikalta vähin äänin ja päätin pestä ja kuivata hiukseni omin neuvoin. Olin hieman pettynyt, sillä hiukset ovat tunnetusti pääasia juhliin valmistautumisessa. Mutta aina ei voi onnistua, Tallinnassakaan!

 

Estonia-teatterissa esitetty Giuseppe Verdin La traviata -ooppera oli loistava musiikkielämys. Puvut olivat värikkäitä, italiankielinen esitys kuuluva ja nautinnollinen, traaginen loppu kruunasi kolmituntisen oopperaspektaakkelin. Hieno kokemus!

Torstai oli kotiinpaluupäivä, mutta sitä ennen piti hoidattaa vielä kädet ja jalat. Manikyyri sai kyytipojakseen parafiinihoidon, jonka tarkoitus oli lämmittää ja pehmittää kädet. Kynnet lakattiin ja sen jälkeen vuorossa olivat jalat. Niille tehtiin sama käsittely nyt kädet ja jalat olivat esittelykunnossa! Mutta miten ihmeessä varpaankynnet ehtisivät kuivua tunnin ajan? Huone piti luovuttaa ja Viru-keskukseenkin piti vielä ehtiä shoppailemaan. Ei hätää, sukat varovasti jalkaan, kengät niiden päälle ja menoksi.

Viru-keskus oli täynnä naistenpäivän juhlijoita. Ihmettelin, miten ihmisillä oli aikaa shoppailla keskellä arkipäivää, mutta olimmepa siellä mekin. Liikkeitä oli valtavasti ja lopulta löysin etsimäni: rennon liituraitajakkupuvun, pitsisomisteineen. Olin tyytyväinen ostokseeni, vaikka se ei aivan halpa ollutkaan. Puvun lisäksi löysin alennusmyynnistä kauniin suklaanruskean laukun. Tulialissuklaat vielä pussiin ja olin valmis kotimatkaan.

Kylpylässä kuittasin hoitolaskut ja tungin viimeiset ostokset matkalaukkuun. Se oli jostain kumman syystä yllättävän painava, olisiko johtunut suklaasta, kylpygeelistä, Georg Otsin levyistä, vaatteista ja muusta tilpehööristä, jota aina pitää kuskata edestaas matkoilla.

Norrlandia odotti jo satamassa, kun kiskoimme Merjan kanssa laukkujamme laivaan. Sanoimme ystävälliselle Tallinnalle näkemiin ja vannoimme palaavamme sinne pian hoidettavaksi uudelleen.