Sain eilenillalla puhelun sukuseuramme puheenjohtajalta. Hän on leppoisa kurikkalaismies ja sattuu olemaan sukulainen. Siis hyvä tyyppi. Olen Hongiston sukuseuran johtokunnan jäsen, mutta viime aikoina olen ehtinyt seuran kokouksiin valitettavan harvoin. Syynä ei ole ollut yksin kiire, vaan myös välimatka, ulkomaanmatkat ja etääntyminen.
Äitini suku alkoi kiinnostaa minua hänen kuolemansa jälkeen. Tuntui, että viimeistään silloin piti ottaa selvää juuristaan. Kaivella niitä ikihonkien juuristoja tarkemmin. Niinpä menin tätini kanssa Pohjanmaalla pidettävään sukukokoukseen ja sain heti hommia. Pääsin johtokuntaan ja valmistelemaan sukuseuran toista kirjaa.
Juhlissa oli kummallinen tunnelma. Kaikki tuntuivat tutuilta ja samanhenkisiltä, vaikka suurinta osaa ihmisistä en ollut tavannut koskaan aikaisemmin. Identiteetti piti selvittää esivanhempien kautta - mihin sukuhaaraan kuuluu. Niinpä minustakin tuli Maria Justiinan pojantyttären tytär. Uusi identiteetti, joka tuntui kivalta ja heti omalta.
Hongistolainen porukka myös näytti hyvin samannököiseltä. Nenätkin olivat samanlaiset, piirteet tummat, hongistolaiset. Tunsin löytäneeni osan tärkeistä juuristani ja tartuin innolla uusiin tehtävini sukuseuran johtokunnassa. Piti innostaa nuorta suvun väkeä mukaan toimintaan, ja niinpä perustimme keskustelupalstan, päivitimme sivustoja. Mutta eivät ottaneet tulta ponnistelumme.
Kesällä 2005 järjestmme sukuseuran 10-vuotisjuhlan, jonka tervetuliaskättelijänä sain olla. Hieno vastuullinen tehtävä, vaikka puolienkaan kättelemieni ihmisten nimistä en muistanut enää viiden minuutin kuluttua. Juhlan pääosassa oli kuitenkin valokuvateos, johon oli kerätty satamäärin vanhoja kuvia suvun piirongin laatikoista ja albumeista. Tarinaakin oli kuvien saatteeksi. Hieno dokumentti sekin.
Eilen puheenjohtaja ilmoitti sukuseuran pikkujouluista. Niistä pitäisi väsätä ilmoitusteksti sukuseuran nettisivuille. Tein sen saman tien, ehkä syyllisyyden tunnosta sen vuoksi, että olen ollut niin passiivinen sukuseuran jäsen viime aikoina. Ehkä lähden niihin juhliin, hyvään seuraan. Sillä ystävänsähän voi valita, mutta sukulaisiin ei.
Kommentit