Bangkok - Cha-Am, Thaimaa
30.12.2007 - 15.1.2008

© Riitta Salo 2008

   

Uudenvuoden aaton aattona 2007 puolen yön maissa suuntasimme kultani kanssa kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää. Alkamassa oli kahden viikon matka Thaimaan Bangkokiin ja Cha-Amiin. Aluksi viettäisimme neljä päivää Bangkokissa, sitten kymmenen päivää rantakohteessa Cha-Amissa.

Matka oli siinä mielessä ainutlaatuinen, että olin aiemmin poikennut vain välilaskulla Singaporen lentokentällä ja Hong Kongissa. Aasia ei ollut minua koskaan oikein kiinnostanut: liian eksoottinen, kaukainen ja vieras.

Mutta vuoden vaihteen lomalta halusimme aurinkoa ja lämpöä. Vaihtoehdot olivat vähissä. Thaimaa tuntui lopulta juuri sopivalta kohteelta.

Odotin oppivani jotain uutta, maistavani tulisia ruokia, näkeväni auringon ja kokevani mainostetun thaimaalaisen ystävällisyyden.

 

Bangkokin lentomme lähti ja saapui ajallaan, 12 tuntia pienessä koneessa oli silti liikaa. Välilasku Intian Ahmedabadissa tuntui turhaakin turhemmalta. Pienellä maalaiskentällä virkailijat pompottivat turisteja mielensä mukaan. Ehkä välilaskussa oli se hyvä puoli, että pääsi hetkeksi oikomaan ja liikuttelemaan puutuneita koipiaan.

Mikä ihmeen Thaimaa?

 

Thaimaan kartta ja kuningas Rama IX, joka on maassaan hyvin suosittu ja arvostettu hallitsija.

Thaimaan kuningaskunta sijaitsee Kaakkois-Aasiassa. Maan rajanaapureita ovat Laos ja Kambodza, Thaimaanlahti ja Malesia sekä Andamaanienmeri ja Myanmar.

Thaimaan vaakuna. Monet paikalliset miehet pitivät yllään vaakunalla koristettua t-paitaa.

Thaimaa tunnettiin aiemmin nimellä Siam. Valtion pinta-ala on noin puoli miljoonaa neliökilometriä ja asukasluku noin 65 miljoonaa. Thaimaan pääkaupunki on Bangkok. Thaimaan ajanlasku perustuu buddhalaisen kalenterin itäiseen versioon. Vuonna 2008 Thaimaassa vietetään vuotta 2551. Vuosi vaihtuu siellä 15.4., mutta juhlimisesta innostuneet kansalaiset iloitsevat myös kristillisestä joulusta ja gregoriaanisesta vuoden vaihtumisesta. Aina on aihetta juhlaan. Myös me pääsimme todistamaan sen heti Bangkokiin saapumisiltana.

Sana "thai" tarkoittaa "vapaa" ja on myös nimitys thai-kansalle.

Thaimaa on perustuslaillinen kuningaskunta. Vaikka poliittinen valta onkin pääministerillä, kuningas nauttii suunnatonta arvostusta kansan keskuudessa ja on useampaan otteeseen käyttänyt moraalista arvovaltaansa ratkaistakseen poliittisia kriisejä.

On laitonta solvata tai kritisoida kuningasta ja sen tekeminen voi johtaa syytteisiin.

Ilmastoltaan koko maa on trooppinen ja kuuluu monsuunivyöhykkeeseen, mutta suuriakin paikallisia vaihteluja esiintyy. Etelä on aina kuuma ja kostea, kun taas pohjoisen vuoristossa lämpötila voi laskea pakkaselle talvimonsuunin aikaan.

 

 

Thaimaassa maistoin ensi kerran chilillä maustettuja curreja. Joukossa oli milloin katkarapuja, kalaa tai kanaa. Kerran sain eteeni kasan luita, jotka paljastuivat taskuravun jaloiksi. Liha piti kaivaa kovan kuoren alta esiin, mutta se maksoi vaivan: herkullista ja hyvää. Kadut olivat täynnä katukeittiöitä, joissa paistettiin kanaa, lihaa sun muuta herkkua. Ruoka oli aina syötävän hyvää, tuoretta ja kevyttä. Kasviksia käytettiin paljon.

Ruokailu on Thaimaassa osa sosiaalista kanssakäymistä. Monimuotoisen thaikeittiön perusta on thairiisi, jota höystetään tulisilla curreilla (kaeng), kasviksilla ja kalalla tai äyriäisillä. Vaikka chili ei kuulunut ennen Kolumbuksen matkoja thaikeittiöön, on se nykyään yhtä erottamaton osa thaikulttuuria kuin buddhalaisuuus.

Chilin käyttö on ollut kuumassa ilmastossa perinteinen keino säilyttää ruoka syömäkelpoisena.

Perusmakuja on viisi: makea, hapanimelä, katkera, suolainen ja polttava. Suolasirottimen ja ketsupin sijasta käytetään maustekastikkeita, kuten kalakastiketta ja chilikastiketta.

 

Hedelmiä oli hotellin aamiaisella tarjolla monenlaisia: mangoa, ananasta, papayaa, banaania, jakkihedelmää. Hedelmistä tehtiin myös maistuvaa pirtelöä.

 

Ruokailuvälineinä käytetään lusikkaa ja haarukkaa, joista ensimmäistä käytetään pääasiallisesti. Etniset thait syövät puikoilla lähinnä vain nuudeleita. Leipä ja maitotuotteet ovat länsimaisina varsin uusia tulokkaita.

Thaimaassa kättelyn sijasta liitetään kädet yhteen kuin rukouksessa ja nostetaan käsivarret ylös lähelle kasvoja. Tätä kutsutaan termillä wai. Iäkkäille ja korkea-arvoisemmille osoitetaan kunnioitusta syvemmällä wailla, sillä Thaimaa on edelleen luokkayhteiskunta, jossa jokainen tietää asemansa hierarkiassa.

Uusi vuosi Bangkokissa

Saavuimme Bangkokiin uuden vuoden aattona iltakuuden aikaan. Eastin-hotellissa olisi ollut tarjolla yli 40 euron hintaan vastaanotto ja illallinen. Me valitsimme sen sijaan oman ohjelman ja lähdimme miljoonakaupungin ihmisvilinään. 

Tavoitteena oli löytää ruokapaikka. Edellisestä ateriasta lentokoneessa oli jo monta tuntia aikaa. Väsytti ja hiostutti. Mutta ulos oli lähdettävä.

Kadut olivat täynnä ihmisiä, katukeittiöiden tuoksuja, viemäreiden lemuja, kadulla löntysteleviä kulkukoiria, riemunkirjavia takseja, tuk tukeja, moottoripyörätakseja, autoja, pilvenpiirtäjiä ja kaupustelijoita.

Yhtäkään ruokapaikkaa ei ihmistungoksen keskellä erottunut. Kuljimme täyteenahdetuilla kujilla ja kaduilla, kiipeilimme portaita, väistelimme kuoppia ja irtonaisia katukiviä, varoimme teräviä kulmia. Hieman kävi välillä mielessä, pitäisikö palata hotelliin. Ainut ongelma oli vain se, että eteneminen oli todella hidasta. Kaikki muutkin olivat juhlailtana liikkeellä.

Humalaisia ei näkynyt missään. Ihmiset puhuivat kännyköihinsä, kuvasivat kameroilla ja kokoontuivat keskustan aukioille odottamaan vuoden vaihtumista.

Baiyoke Tower on Bangkokissa hyvä maamerkki. 309 metrin korkuinen, Thaimaan korkein rakennus näkyy kauas. Uutena vuotena sen kello näytti päättyvän vuoden sekunteja.

Sinne mekin kuin sattumalta päädyimme. Katselimme, kun Baiyoke Towerissa alkoivat sekunnit vähentyä vuoden vaihtumisen lähestyessä. Ihmiset laskivat sekunteja ääneen ja lopulta kaikki hurrasivat ja taputtivat vuoden vaihduttua. Ilotulitteet täyttivät taivaan. Kamerat räiskyivät, puhelimet soivat. Ihmiset juhlivat. Tuntui hienolta ottaa vuosi 2008 vastaan idässä, Bangkokin tumman lämpimässä yössä. 

Bangkok - enkelten kaupunki

Bangkokissa on asukkaita lähes 10 miljoonaa ja se on Thaimaan pääkaupunki ja suurin kaupunki. Kaupunki sijaitsee Chao Phraya -joen varrella. Bangkok on yksi Kaakkois-Aasian nopeimmin kasvavista, taloudellisesti dynaamisimmista ja sosiaalisesti kehittyvimmistä kaupungeista. Kaupunki on kasvamassa Singaporen ja Hongkongin kilpailijaksi, mutta kärsii pahoista infrastruktuuri- ja sosiaalisista ongelmista, jotka johtuvat hillitsemättömästä kasvusta. Bangkok on yksi maailman suosituimmista turistikohteista ja sen kansainvälinen uusi-lentokenttä Suvarnabhumi on Aasian vilkkaimpia.

 

  

Bangkokin keskustan ilma on usein savusumusta harmaa. Aurinkoa ei juuri näkynyt, mutta lämpöä silti riitti. Liikenne oli huimaavaa. Ilmajuna kulki katujen yläpuolella, taksit jonottivat liikennevaloissa vuoroaan. Buddhan patsailla ihmiset rauhoittuivat suitsukkeita sytyttäen.

 

 

Bangkokin keskusta on täynnä uudenaikaisia, katettuja ostoskeskuksia, kuten Central World, MBK, Phantip Plaza. Niissä oli ilmastointi ja hintataso selvästi kalliimpi kuin kujien markkinoilla. Elektroniikka, vaatteet ja ruoka kävivät kaupaksi hyvin.

Jokilaivalla kuninkaan palatsiin

Halusimme katsella kaupungista vähän muutakin kuin ydinkeskustaa. Niinpä ostimme koko päivän voimassa olevan lipun Sky Trainiin ja suuntasimme kohti Chao Phraya -joen rantaa. Sieltä ottaisimme jokiveneen kohti kuninkaallista palatsialuetta, joka on Bangkokin suosituin nähtävyysalue. Siellä on myös yliopistoja, temppeleitä, hierontaoppilaitos ja gallerioita.

 

Buddhalaiset kunnioittavat elämää kaikissa muodoissa: kuka tahansa voi syntyä seuraavassa elämässä vaikka koirana tai hyttysenä. Siksi eläinten annetaan elellä rauhassa ja niille heitetään omasta ruoka-annoksesta loput. Kulkukoiralla on vapaus nauttia arvokkaasta elämästään.

Matkan varrelle sopi Hotel Oriental, joka sijaitsee aivan joen rannassa. Hotelli on perinteikäs ja arvostettu, joten pitihän sen kahvilassa poiketa juomassa iltapäiväteet.

 

Orientalin vessa oli ehkä kaunein näkemäni. Kyllä muutkin Thaimaan vessat olivat siistejä, mutta tämä oli yliveto. Thaimaa on siisti maa: Bangkokin kaduilla ei näkynyt roskia, vaikka väkeä oli valtavasti. Olisiko meillä länsimaalaisilla jotain opittavaa heiltä?

 

Joenrantanäkymiä Chao Phrayalla.

Kuninkaallinen palatsialue ja Dusit 

Suuri palatsi ja Wat Phra Keo.

Alkuperäinen Bangkok sijaitsi muurien ympäröimänä Rattanakosinin saarella paikalla, jossa nykyään on kuninkaallinen palatsialue. Kuninkaallinen Wat Phra Keo on kaupungin arvokkain temppeli ja pienen, mutta arvostetun Smaragdibuddhan säilytyspaikka. Temppelin rakennustyöt aloitettiin vuonna 1785, kun kuningas Buddha Yodfa Chulalok (Rama I) muutti kaupunkiin. Temppelin päärakennuksessa sijaitsee vihertävä jadesta valmistettu Smaragibuddha, joka pienestä koostaan huolimatta (korkeus 45 cm) on yksi tärkeimmistä pyhäinjäännöksistä thaimaalaisille. Patsas on aivan temppelin katonrajan läheisyydessä, ja sille puetaan ylle eri asu aina vuodenaikojen mukaan. Tarina kertoo, että patsas on alkuaan peräisin Intiasta, josta se ajautui Aamunkoiton temppeliin.

Munkkioppilailla oli lyhyeksi ajellut hiukset, oranssi kaapu ja hieno salkku. He viihtyivät kansan parissa, mm. elektroniikkakaupoissa ja pirtelöllä. Söpöjä munkkeja.

Bangkokin lukuisista temppeleistä suurin ja vanhin, Wat Pho, koostuu useista rakennuksista ja patsaista. Temppelissä on 1500-luvulta peräisin oleva kullattu lepäävä Buddha, joka on 46 metriä pitkä ja noin 15 metriä korkea. Lepäävä Buddha kuvaa Buddhan siirtymistä nirvanaan. Lempeältä näyttävän Buddhapatsaan silmät ja jalat on koristeltu helmiäiskoristein. Helmiupotukset Buddhan jaloissa kuvaavat hänen 108 suopeaa luonteenpiirrettään. Wat Phossa on kaikkiaan yli 1000 Buddhaa kuvaavaa esinettä. Temppelialueen luostarissa toimii tätä nykyä Thaimaan suurin perinteinen hierontakoulu ja sen puutarhat käsittävät noin 80 hehtaaria Suuren palatsin eteläpuolella.

Yritimme päästä Kuninkaalliseen palatsiin, mutta eräs mies pysäytti meidät ja sanoi, ettemme pääsisi niissä vaatteissa sisälle. Sen sijaan hän piirsi karttaamme kaukana sijaitsevat rinkulat sopivampien nähtävyyksien kohdalle.

 

Ihmettelimme kaduilla liikkuvia, mustiin pukeutuneita thaimaalaisia. Jotain oli selvästi tekeillä. Ensin epäilimme, että kyseessä on jokin valtiovierailu, mutta asia varmistui lopullisesti vasta seuraavana päivänä oppaalta. Kuninkaan isosisko oli kuollut. Maahan julistettiin kahden viikon suruaika, liput laskettiin puolitankoon, ihmiset surivat. Kuninkaan perhe on maassa erittäin suosittu.

Mitä jäi Bangkokista käteen?

  

Näkymä Eastin-hotelin 12-kerroksen ikkunasta. Sky train -linjaa rakennettiin lentokentältä keskustaan.

Ensimmäinen Bangkokin-matkamme oli lähinnä shoppailua, sky trainilla ajelua, kaduilla surffailua, ihmisvilinässä puikkelehtimista ja liikenteen ihmettelyä. Kyllä kaupungista jäi mieleen myös thai-hierojatytöt liikkeiden edustoilla, edulliset parturit ja pesulat, Eastin-hotellin ylipalveleva henkilökunta, ruhtinaalliset aamiaiset ja hyvä palvelu. Ihmiset olivat ystävällisiä, osa enemmän, osa vähemmän aidosti. Englantia puhuttiin vaihtelevasti, mutta ymmäretyiksi tulimme aina. Ruoka oli thaimaalaista, kiinalaista tai hampurilaista. Ostoskeskus Centralin yläkerrassa oli loistavat valikoimat aivan kaikkea syötävää. Ja hinnoista ei tarvitse edes puhua, edullista oli kaikki.

Neljän päivän jälkeen oli aika sanoa tälle suurkaupungille hyvästi ja suunnata 180 kilometrin päässä sijaitsevaan pieneen kalastajakylään, Cha-Amiin. Siellä viettäisimme rantalomaa loman loppuosan.

Cha-Am ja levolliset koirat 

  

Methavalai-hotelli ja janoinen kulkukoira.

  

Noin 180 kilometrin päässä Thaimaan pääkaupungista sijaitseva rauhallinen Cha-Amin loma-alue oli matkamme toinen kohde. Siellä vietimme 10 päivää Methavalai-hotellissa.

 

  

Cha-Am on muodostunut pitkän ja hienohiekkaisen rannan äärelle. Rauhallisen kalastajakylän elämää värittävät nykyään varsinkin pohjoismaalaiset ja keskieurooppalaiset turistit. Silmiinpistävää oli myös monikarvainen koiratarjonta. Niitä oli kaikkialla: rannalla, kauppojen edessä katukäytävillä, puistoissa, roskiksien luona, tiellä. Yllättävän väsyneiltä nuo kaverit näyttivät päivisin, ehkä takana oli levoton yö.

  

  

Cha-Amin ravintolatarjonta on monipuolinen: oli norjalaista, ruotsalaista ja thaimaalaista sapuskaa. Hintahaitari oli melko laaja, mutta suomalaisittain edullinen. Söin Cha-Amin rantaravintolassa ihanaa paistettua kalaa, toisessa paikassa taskurapua, kolmannessa muita äyriäisiä ja kaikki oli tuoretta ja äärettömän hyvää. Suosittelen lämpimästi!

  

Yllättävän hyviä autoja cha-amilaisilta löytyi. Niillä myös ajeltiin lujaa. Vain turistit tuntuivat käyttävän jalkojaan liikkumiseen. Tyhmät farangit!

  

Ranta oli pitkä ja mukava kävelypaikka. Opas varoitteli meduusoista ja ilmeisesti paikalliset lapset olivat kuulleet saman varoituksen, sillä he uivat sortsit ja t-paidat päällä. Vesi oli hieman sameaa, mutta lämmintä. Aurinko paistoi aina.

  

Kalastajasatama oli jonkin matkaa turistirannalta, mutta tutustumisen arvoinen paikka. Tuoksut olivat voimakkaat, puheensorina kovaa ja lähdön meininki ilmeinen.

  

  

  

  

Hua Hinin kauppakeskuksen pihassa komeili joulukuusi.

Cha-Amista oli helppo piipahtaa noin 25 kilometrin päässä sijaitsevassa vilkkaammassa Hua Hinin pikkukaupungissa. Taksilla liikkuminen oli suhteellisen edullista ja luotettavaa.

  

Manikyyri ja pedikyyri piti teetättää hotellissa, samoin thai-hieronta ja jalkahieronta. Jälkimmäiset olivat makuuni liian kovaotteisia, mutta kynnet saivat ainakin väriä pedikyyrissä.

  

Rannalla oli monenlaista liikkujaa.

  

Vanha Singer oli löytänyt lepopaikan rannalta.

  

Rannalta kerättiin simpukoita, joita myytiin sitten turisteille koruina, kilkuttimina ja muina koristeina. Turistin piti varoa niiden keräämistä, sillä tullimiehet nappaisivat tuliaiset pois laukusta.

Tämä cowboy etsi Cha-Amin rannalla ratsastajia tai edes hevosen kanssa poseeraavia turisteja.

  

Norsulla en tällä kertaa päässyt ratsastamaan, mutta iso kärsäkäs kaveri kulki iltasella pitkin Cha-Amin kylänraittia. Oli ilmeisesti kutsuttu viihdyttämään turisteja tai oli muuten vain ohikulkumatkalla.

Mitä Cha-Amista jäi käteen?

Rauhallisessa pikkukylässä oli helppo rentoutua runsaan viikon ajan rannalla kävellen, hyvin syöden ja mittatilauspukua sovittaen. Nepalilaisia räätäleitä oli runsaasti ja mekin kokeilimme onneamme Boston-vaatturiliikkeen kanssa. Sovituksia oli monta, mutta olin suhteellisen tyytyväinen kashmirvillaiseen jakkupukuuni ja japaninsilkkiseen jakkuuni. Halpoja ne eivät tietenkään olleet, mutta uskon rahojen menneen hyvään tarkoitukseen Nepaliin.

Thaimaalaiset olivat täälläkin ystävällisiä, vaatimattomia, rauhallisia. Turisteja oli ehkä liikaa kylän kokoon nähden, mutta kyllä me kaikki sinne mahduimme.

Kylän keskusta oli aika kaukana ranta-alueelta, mutta shoppailemaan pääsi lähikaupunkiin, Hua Hiniin.

Kahden kohteen, Cha-Amin ja Bangkokin, yhdistelmäloma oli viehättävä sekoitus kiihkeää suurkaupunkielämää ja rauhallista rantaelämää. Luulen, että se riitti tartuttamaan Thaimaa-kuumeen minuunkin. Tänne voisin palata toistekin.