Sicilia sole, mare e cultura
Sisilia, 24.6.-1.7.2007
© Riitta Salo 2007
< FONT>
Sisilia yllätti jälleen. Luulin jo tuntevani saaren aika hyvin, mutta sen kesään en ollut aiemmin saanut tutustua. Kesäkuun viimeisen viikon aikana ymmärsin, miten voimakas Sisilian aurinko on verrattuna esimerkiksi Suomen taivaalla yötä päivää paistattelevaan aurinkoon.
Näkymiä Taorminan Piazza Nove Aprilelta: Signora Etna, kirkko, kaktuksen kukkia ja häivähdys turisteja.
Molto caldo
Taormina ja sen hotelli Soleado oli jälleen majapaikkani saarella. Heti tulopäivänä ymmärsin, että tällä kertaa kohteen valinta olisi voinut olla toinen. Ystäväni Merja oli viisaampi ja asusteli merenrannalla sijaitsevassa Naxoksessa. Hyvä niin, sillä sinne minäkin reissasin lähes joka päivä. Merituuli vilvoitti edes hieman.
Näkymä ylhäältä Taorminasta alas Naxoksen vilvoittavien vetten tykö. Mukana myös kuuluisa Kello.
Maanantaina lämpötila oli kuulemma yli 40 astetta. Se on totisesti hieman liikaa pohjoisen kesiin tottuneelle. Mutta kummasti siihenkin tottui. Juoda piti paljon ja liikkua vähän. Siestan todellisen tarkoituksen ymmärsin vasta nyt. Päivän kuumimpaan aikaan ei voinut tehdä muuta kuin istua varjossa ja vetää henkeä.
Taidetta puiston siimeksessä Taorminassa. Kauneutta oli monessa muodossa, niin ihmisen kuin luonnon luomana.
Taormina oli entisellään. Turistiryhmät tungeksivat corso Umbertolla vesipullot kainalossaan ja hellehatut päässään. Kaduilla oli painostava ilma, seisova, läpitunkevan kuuma. Hotellihuonekin oli kuuma, sillä en ollut ymmärtänyt varata ilmastoitua huonetta. Yöt nukuin levottomasti talvesta uneksien.
Al mare
Insalata di Frutti di Mare - mereneläväsalaattia. Helteessä teki aina mieli suolaista: silliä, tonnikalaa, mitä vain suolaista. Nestetasapaino oli kovilla helteessä.
Naxoksessa vietimme Merjan kanssa yhden yhteisen rantapäivän. Hiekka oli rannalla polttavan kuumaa ja rantasandaalit olivat todella tarpeen. Suojakertoimia piti lisätä vaaleaan nahkaan, jotta se ei tyystin palaisi Sisilian polttavan auringon alla. Aloe vera vilvoitti kuumuudessa paahtunutta ihoa illalla.
Merivesi oli lämmintä. Rannan tuntumassa oli valtavia laivoja, joista turistit piipahtivat maihin täydentämään matkaelämyksiään.
Catania la citta di Bellini
Catanian markkinat tarjosivat taas kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä.
Giardini Bellini oli vihreä keidas kaupungin sydämessä.
Siellä oli hyvä lepuuttaa kuumilla kaduilla paahtuneita jalkojaan. Koivet olivat matkalla todella kovilla: hiertymiä, rakkoja ja pohjesärkyä esiintyi runsaasti. Kävelimme toki paljon, mutta luulen, että osasyy oli myös kuumuudessa.
Sain Bellinin puistosta oppaakseni Stefanon, joka kierrätti minua Catanian vanhassa kaupungissa, yliopistossa ja kirkoissa. Kirkot ovat helteellä ihania.
Cataniasta piti palata illalla viimeisellä bussilla klo 22. Odottelimme Merjan kanssa bussia, mutta sitäpä ei koskaan tullut. Olin katsonut aikataulua väärin, ja olimme ostoksiemme kanssa bussiasemalla ilman kulkuneuvoa.
Mutta ei hätää, avulias pimeän taksin kuljettaja tarjosi meille apuaan. Hän sanoi, että viimeinen bussi oli mennyt jo klo 20 ja seuraava menisi vasta seuraavana aamuna. Hän voisi kyllä viedä meidät hotelliin 70 eurolla.
Minua hieman epäilytti tuntemattoman kyytiin lähteminen. Mitä jos jotain tapahtuisi? Yleensä kuskit ovat luotettavia, vaikka eivät palvelustaan veroa maksakaan. Niinpä tinkasimme hintaa vielä vähän ja lähdimme vanhan miehen kyytiin. Hän oli varmaan ollut joskus Ferrarin rallikuski, sillä siihen tyyliin hän antoi auton lentää moottoritiellä. Me pelkäsimme takapenkillä ilman turvavöitä ja toivoimme matkan olevan nopeasti ohi. Niin se olikin, sellaisella vauhdilla. Kaikki meni hyvin ja sain kuskilta vielä kortin vastaisen varalle. Voisimme soittaa hänelle, jos tarvitsisimme jatkossakin kyytiä. Papparainen kyllä tulisi apuun.
Acireale e nuziale
Minkäs kulkupelin tänään valitsisin? Tulipunaisen Ferrarin vai vähän vaatimattomamman paikallisjunan?
Junamatkailua en ollut aiemmin kokeillut Sisiliassa. Päätimme piipahtaa lähikaupungissa Acirealessa. Ostimme menopaluulipun Naxoksen rautatieasemalta ja lähdimme matkaan. Juna kulki ajallaan ja nopeasti olimme perillä. Ongelma oli vain löytää keskusta. Kysyimme neuvoa samassa junassa tulleelta mieheltä. Hän kehotti meitä ostamaan bussilipun, sillä keskustaan ei jaksaisi kävellä. Teimme työtä käskettyä ja odotimme hänen kanssaan bussia. Lopulta pieni oranssi minibussi tuli aseman pysäkille ja me hyppäsimme sen kyytiin.
kuvat: Merja Tenkanen
Keskusta oli oletettua lähempänä ja se näytti olevan aivan autio. Ihmisiä ei näkynyt juuri lainkaan, kaupat olivat kiinni, muutama kahvila onneksi auki. Olimme onnistuneet ajoittamaan vierailumme taas siestan aikaan.
Katedraali oli valtavan kokoinen kivijärkäle. Perjantai-illan häät olivat varmasti ikimuistoinen kokemus nuorelleparille.
Ihailimme barokkityylistä keskustaa, sen lukuisia kirkkoja ja hallintorakennuksia. Poikkesimme katedraalissa ja ihailimme sen kukkakoristeita.
Kirkossa valmistauduttiin häihin ja valkoisia kukkia oli kaikkialla. Kirkon ulkopuolella portailla oli punainen matto ja riisit kauniisti aseteltuina valmiiksi. Päätimme, että noihin häihin pitäisi päästä osallistumaan. Jos se ei onnistuisi morsiamen ominaisuudessa, niin sitten edes katsojana.
kuva: Merja Tenkanen
Aitiopaikalla katedraaliaukion kahvilassa oli hyvät näkymät kirkossa pidettäviin sisilialaishäihin.
Niinpä menimme läheiseen kahvilaan ja varasimme eturivin paikat. Pian kirkolle alkoi tulla mustiin pukeutuneita häävieraita. He käyttäytyivät poikkeuksellisen levottomasti: marssivat sisälle kirkkoon ja tulivat hetken kuluttua taas ulos. Mutta missä hääpari viipyi? Lopulta kaunis morsian saapui paikalle ja seremonia sai alkaa.
Le Conclusioni
Taorminassa tein muutamat ostokset lauantaiaamupäivällä: musiikkia, paitoja ja kosmetiikkaa. Tyypilliset ostokset, mutta ne ilahduttaisivat vielä monta kertaa kotona.
Granitaa kannattaa maistaa helteellä. Sitruunalla maustettu oli ihanan raikasta, persikalla maustettu puolestaan makeata. Jotkut pistivät granitaa makean sarven täytteeksi. Tyyli on vapaa tässäkin asiassa.
Muita elämyksiä olivat ruokailut: monenlaiset meren herkut, granita-sorbetti ja jääkahvi. Tietenkin nautin myös sisilialaisten vieraanvaraisuudesta ja ystävällisyydestä. Aina oli hetki aikaa turistin auttamiseen.
Sisilia on kesällä kuuma paikka. Ilmastointi on asunnossa välttämätön, muuten olo käy tukalaksi. Vanhuksille ja sairaille helle voi olla liikaa. Samoin joillekin turisteille, jotka ahnehtivat aurinkoa vaarallisen isoja annoksia. Punainen nahka oli monen suomalaisen tuliainen tuliperäiseltä saarelta. Etna oli rauhallinen, kuumuuden hämärtämä, mutta uskollisesti paikoillaan.
Oleanterit kukkivat, persikka- ja sitruunasato kypsyi. Maasto oli yllättävän vihreää helteen vaivaamalla saarella. Täysikuu tervehti kulkijaa iltaisin, pimeys tuli kahdeksan aikoihin. Samettiset yöt olivat ihania, täynnä tuoksuja ja rauhaa.
Jos tämän matkan jälkeen pitäisi valita otollisen matkustusajankohta Sisiliaan, suosittelisin lokakuuta ja syksyä muutenkin. Säät ovat vähemmän äkäisiä silloin, merivesi vielä lämmintä ja pahimmat turistijoukot ovat siirtyneet muille maille. Ehkä palaan taas, lokakuussa tai joskus. Mutta ikävä jäi, jälleen kerran. Osa sydämestäni on aina Sisiliassa.
Tutustu myös aiempiin Sisilian-matkakertomuksiini:
